Synttärireissun hankinta Kuortaneen suloisesta ketjuihin kuulumattomasta kirjakaupasta.

Kovakantinen kirja, CrimeTime 2023, 254 sivua.

Takakannesta:

”Outoja katoamisia, kontrolloiva seurakunta ja kaiken sekoittava mystinen meedio... Rottien pyhimys -kirjailijan dekkarisarja alkaa.

Tehtaan johtaja ja kaksi nuorta naista ovat kadonneet jälkiä jättämättä. Katoaminen vaivaa paikkakuntalaisia, mutta uskonnollinen yhteisö sulkee heidän suunsa. Oudon näkijän saapuminen sekoittaa paikkakunnan elämänmenon ja vaietut salaisuudet alkavat nousta pintaan.”

Voi, tämä oli minulle kyllä pettymys! En ehkä olisi lainkaan hankkinut tätä kirjaa, jos olisin etukäteen aavistanut tarinan olevan näin heppoinen ja pehmeä. Tämä muistutti stereotyyppisine henkilöineen minusta melkein enemmän jotakin maalaiskomediaa kuin jännäriä tai dekkaria. Itse en onnistunut siis löytämään tästä oikein minkäänlaista jännitystä. Veripuhtaiden kuvio ja näkijän toimet olivat minusta aika epäuskottavia. Monesti ihmettelin jopa, että oikeastiko tämän on kirjoittanut taitavana pitämäni Anneli Kanto…

Toivottavasti kanssacrossarit tykkäävät tästä minua enemmän!

Vaikka toivelistahaku ei tämänkään kirjan kohdalla toimi, olen löytänyt tämän usean kirjaystävän toivelistalta. PKS-suunnalla tätä toivovat ainakin Flower, Tyrnimarja, duffeli ja Paulanni.

Ojennan kirjan nyt aluksi Flowerille Helsingin miitissä. Värikästä syksyä!

Kiitokset tästä täydellisenä yllätyksenä tulleesta toivelistakirjasta, Bookgeo! Jokin aika sitten luin Rottien pyhimyksen, josta pidin, ja kun huomasin, että Anneli Kanto on kirjoittanut dekkarin, halusin tietää millaisen dekkarin hän on kirjoittanut ja lisäsin tämän toivelistalleni. Saapa nähdä millainen lukukokemus tästä tulee.

Nyt luettuani tämän kirjan loppuun olen hieman ymmälläni ja melkeinpä pyörällä päästäni. Mitä juuri luin? En oikein edes tiedä mitä tästä sanoisin. Olipahan ainakin erilainen kuin muut lukemani dekkarit! Aikamoista mielikuvituksen lentoa (erityisesti uskonlahkoon liittyvät asiat), aika kevyttä luettavaa (Bookgeon vertaus maalaiskomediaan on kyllä osuva). Sen verran vetävä kirja kuitenkin oli, että halusin saada selville mitä kolmelle kadonneelle henkilölle oli tapahtunut. Loppu myös yllätti. En ole varma haluaisinko lukea tulevia sarjan kirjoja vai en, aika näyttää (toivelistalle en ainakaan lisää). Selvännäkeminen on aiheena sellainen, että se jotenkin vieraannuttaa minut.

Toivelistakirja Tyrnimarjalle. Odotan mielenkiinnolla mielipidettäsi tästä kirjasta. Hyviä lukuhetkiä ja hyvää alkanutta vuotta 2024!

Kiitos toivekirjasta Flower78! Olen lukenut Kannolta Veriruusut ja Rottien pyhimyksen ja pidän hänen kirjoitustyylistään. Saas nähdä miten tämä Haihtuneet osuu ja uppoaa:)

Haihtuneet on aika erikoinen jännäri, mutta ei huono ollenkaan. Kirjan kieli on simppeliä ja tuli ajoittain tunne että onkohan kirja tarkoitettu nuorten kirjaksi?!
Tykkäsin kuitenkin tarinasta, vinksahtaneesta yhteisöstä ja värikkäistä tyypeistä. Ja sekin on hyvää, että lopussa kaikki tapahtunut saa ihan luonnollisen selityksen.
Mielelläni luen myös Saalistetut, jos se kohdalle osuu.
**************
Kirja siirtyy Paulannille 13.2.24 miitissä.

Kiitos kirjatoiveen täyttämisestä. Muuta olen Anneli Kannolta lukenut, joten jännä nähdä, millainen dekkari häneltä syntyy.

Olipa erikoinen kirja. Rikoksia tapahtuu mutta ei niitä, joista tarina alkaa. Veripuhtaat muistutti niitä äärimmäisiä uskonlahkoja, joissa karismaattinen johtaja saa jäsenet tekemään vaikka mitä. Näkijän osuus jäi kaivelemaan. Näinkö tosiaan voisi tapahtua vai ei sittenkään? Jatkoa kuitenkin seuraa jatko-osissa, ilmeisesti. Kevyttä oli, mutta tykkäsin.

BC-helmet: 9. Kirjassa joku karkaa.

Toivelistahipattu kirja toivojalleen Tampereen Conventionissa.

Tyhjennän Tampereen-laukkua ja journaloin kirjoja vasta nyt tiistai-iltana, joten kiitokset toivelistakirjasta tulevat viiveellä. Kannolta en ole tainnut lukea mitään, mutta tämä dekkarisarjan aloitus kiinnostaa. Kiitos myös kirjanmerkistä!

Kuten Tampereella kerroin, Haihtuneet tulee kantaesitykseen Forssan teatterissa, mutta muistin väärin, ei se tulekaan vielä ensi syksynä vaan ensi keväänä.

"Forssan teatterin tulevasta näytäntökaudesta on tulossa monipuolinen. Keväälle 2025 on luvassa merkkitapaus, kun kantaesityksenä nähdään näytelmä suositun ja palkitun kirjailijan Anneli Kannon Haihtuneet-kirjasta.

– Olemme tästä kantaesityksestä todella innoissamme, Forssan teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Aronen kertoo.
- - -
Haihtuneet-näytelmästä on tulossa Laura Hurmeen dramatisoima ja ohjaama. Sen ensi-illan on suunniteltu olevan 15.2.2025.

– Kannon näytelmiä on esitetty lähiseudulla, ja ne ovat olleet todella suosittuja. Rottien pyhimys on esitetty Hämeenlinnassa ja Veriruusut Valkeakoskella, Aronen kertoo.

Arosen mukaan Haihtuneiden saaminen esitettäväksi Forssaan on teatteriyhdistyksen edellisen puheenjohtajan Sami Koljosen ansiota.

– Sami oli tavannut Anneli Kannon Urjalassa Pentinkulman päivillä ja kysynyt voisimmeko tehdä Haihtuneista Forssan teatterissa näytelmän, ja hän antoi luvan. Kysyimme lisäksi kirjan kustantajalta luvan, Aronen kertoo.

Aronen toteaa, että Laura Hurme innostui työstämään näytelmää. Haihtuneet on dekkari, joka kertoo pikkupaikkakunnalle saapuvasta näkijästä ja kolmesta kadonneesta ihmisestä.

– Näytelmän harjoitukset on tarkoitus aloittaa ennen joulua, Aronen sanoo.
- - -
Syksyllä 2025 Forssan teatterissa aiotaan esittää Emmi Itärannan teokseen Teemestarin kirja perustuva näytelmä."

Lähde: Forssan Lehti 11.4.2024

Oli kyllä mahtava BC-viikonloppu! Toivottavasti vuoden päästä otetaan uusiksi Sveitsissä :)

Lukuaikaa on ollut kamalan vähän, mutta parina päivänä olen hiukan ehtinyt lukea tätä. Menossa on nyt 102/254; saa nähdä, mitä tästä vielä kehkeytyy.. :)

Luettu klo 8.02 eli hyvissä ajoin, jotta Piiku saa toivelistakirjansa iltapäivän miitissä 😊

Lukuiloa ja hyvää kesän odotusta!



Edit 4.5.2024: Tämä oli tosiaan ensimmäinen Kannon kirja, jonka luin, joten minkäänlaisia ennakko-odotuksia ei ollut. Paitsi tietysti se, että oletin kirjan olevan hyvä, kun sen toivelistalleni lisäsin 😉 Ja olihan se ihan hyvä, mitä nyt ne näkijäkuviot ja etenkin veripuhtaiden sekopäisyydet olivat outoja. Kirjan lopussa palattiin maan pinnalle kaikista hörhöilyistä ja asiat saivat selityksen, siitä pidin.

Kiitos Tarya kirjasta ja pikamiittiseurasta.